m

m

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Työkalupakki osa 1 - Manu

Manu "Han Salo" Salonen vastaa muusikoiden lavalla tuottaman äänen saattamisesta yleisön vaativien laatustandardien mukaiseksi. Kurkistetaanpa Manun työnkuvaan sen verran kun osaan asiasta kertoa:

Bändin soittimista ja vahvistimista tuleva ääni laitetaan kumikaapelin sisään joko DI-boxia tai mikrofonia käyttäen. Mikrofoneina suosiossa ovat olleet Sennheiserin tuotteet, paitsi kitaravahvistimessa Heil PR 31 ja BeyerDynamic M201. Jarkolla on tosin ilmeisesti niin voimakas ääni, että mikrofonissa ei tarvita kaapelia siirtämään ääntä paikasta toiseen, vaan Jarkko käyttää johdotonta mikrofonia.
Sen jälkeen kun itse kunkin laulu- ja soitintaiteilijan henkilökohtainen esitys on saatu ahdettua kaapeliin, se siirtyy järjestelmän aivoyksikköön. Allen & Heathin iDr32 lienee tarkemmalta tuotemerkiltään tämä laite. Aivoyksikköä komennetaan äänimiehen komentosillalta käyttäen iLive T80- komentoyksikköä. Aivoyksikköä voidaan käskeä tekemään kaikenlaisia temppuja yksittäisille äänille ja ennen pääsyään ulos, äänilähteitä sekoitetaan toisiinsa sopivassa suhteessa ja maustetaan efekteillä.
Sekoittamisen ja maustamisen jälkeen ääntä pienimuotoisesti vahvistetaan Aura Audion ja Hoellsternin valmistamilla vahvistimilla. Vahvistimella aikaansaatu melko paljon alkuperäistä voimakkaampi ääni (joka on edelleen kaapeliin pakattuna) tarjoillaan yleisölle Aura Audion A1 yläkaappien, XD18 subwooferien ja i3 etufillien läpi.
Bändi käyttää itsensä kuuntelemiseen langatonta korvamonitorijärjestelmää, niitä kahta vanhanaikaista jermua lukuunottamatta. Niillä kahdella jermulla on edelleen käytössä perinteiset (yllättävästi) Aura Audion tekemät C15 monitorikulmat. Jarkolla 2kpl ja minulla 1.

Kotikenttäetu ja linnareissu

Liian pitkästä aikaa istahdan mukavasti kotisohvalle kirjoittamaan edesottamuksistamme kylillä. Kotonani sijaitsevat soittimet ovat vaatineet huomiota melko runsaasti. Viimeksi kun tätä blogia päivitin oli hädin tuskin saatu keikkatennarit jalkaan ja nyt kiertue onkin jo hyvän matkaa puolivälin toisella puolella.
Aloitetaan kotikentältä. Tampere-Talon iso sali näyttää tyhjillä ollessaan avaruusaluksen sisätilalta. Sinne myös mahtuu uskomaton määrä väkeä seuraamaan lavalla meneillään olevaa ohjelmanumeroa. Koska noin 67% bändin jäsenistöstä ja 85% elopainosta asuu Tampereella on aivan käsittämättömän hienoa oli päästä lyhyen ajan sisään toista kertaa sinne soittamaan... täydelle salille. Oman lisänsä tunnelmaan toi vieraileva rumpali Risto Niinikoski ja sellisti Juho "Mane" Kanervo. Kevään ensimmäinen kunnon auringonpaistekin saatiin juuri sopivasti parantamaan yleisfiilistä ja sisävalaistusvastaava Erkki oli kollegansa hengessä ottanut "muutaman pikku lampun" lisää kalustoonsa sekä itselleen kaverin shown visuaalisen ilmeen kohentamiseksi. Ruuaksi oli lihapullia. Niissä oli sipuliakin. Kiitoksia myös sikareista. Sekä isosta, että niistä pienemmistä.
Tamperelaisista taustajoukoista ansaitsee vähintään oman kappaleensa TTT:n puvustamon Katri Innanmaa. Katri on se henkilö joka on hoitanut meille sellaiset vetimet, että jopa allekirjoittaneen punaniskatukkijätkähabituksesta saadaan konserttiolosuhteisiin kelpaava. Katria ei myöskään tuntunut haittaavan pätkääkään puvustamoon tekemämme kaoottinen invaasio ennen kiertuetta.
Seuraavaksi oli ohjelmassa Hämeenlinnan Verkatehdas. Etupään miehemme Manun suosikkipaikkoja, kuulemma soundiltaan aivan mahtava sali. Myös saliin meitä varten tilattu yleisö oli oikein hyvä. En tiedä kuka nämä yleisöt toimittaa paikalle, mutta sille instanssille lähtee kyllä erityiskiitos halausten kera. Suklaavanukas vadelmalla oli myös hyvää. Söin kaksi.
Hämeenlinnan keikan jälkeen takaisin kotikylälle päästyämme kävin pienimuotoisesti juttelemassa Jarkon ja Hakulisen Antin kanssa ja hetken asiaa rauhassa pohdittuamme tulimme siihen tulokseen, että hyvä jätkiä ollaan kaikki. Muutamia sivujuonteitakin keskustelussa esiintyi.
Blogin sivujuonteena alkaa pienimuotoinen "Työkalupakki" - sarja, jossa esitellään itse kunkin kiertueporukan jäsenen työvälineitä pienen tarinan muodossa.
...and a short story in english: I finally met that amazingly helpful and diligent lady who has been translating my attempts in literature to english. Thank you.